- VR Group toimii kilpaillussa ympäristössä
- Rataverkon korjausvelka ja yksiraiteisuus rasittavat junaliikenteen toimintakykyä
- Megatrendit vaikuttavat toimintaympäristöön
EU:n komission vuonna 2013 julkaisema neljäs rautatiepaketti hyväksyttiin vuonna 2016 ja se astuu voimaan kansallisten siirtymäaikojen jälkeen. Neljännen rautatiepaketin tavoitteena on rautateiden kilpailukyvyn parantaminen ja yhtenäisen, eurooppalaisen rautatiealueen luominen.
VR varautuu rautateiden henkilöliikenteen avautumiseen kilpailulle. VR:llä on vuoden 2024 loppuun asti voimassa oleva yksinoikeus rautateiden kaukoliikenteeseen, mutta liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, että sen tavoitteena on nopeuttaa kilpailun avautumista. Juna kilpailee jatkuvasti muiden liikennemuotojen, erityisesti linja- ja henkilöautoliikenteen, kanssa.
Lähiliikenteen liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa syntyy Helsingin seudun liikenteen (HSL) ostoliikenteestä. VR ja HSL ovat solmineet lähiliikenteen hoidosta kesään 2021 asti voimassa olevan sopimuksen. Lähiliikenteen kilpailutuksen valmistelu jatkuu, ja HSL:n tavoitteena on, että tarjouskilpailun suuntaviivat ovat selvillä viimeistään vuonna 2018.
Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on vilkasta. Suomen rautateiden tavaraliikenteestä 40 prosenttia on Venäjän-liikennettä. Uusi valtiosopimus Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteestä avasi idän tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2016 lopussa. VR Transpointin kotimaan tavaraliikenne on täysin avoin kilpailulle.
VR Track saa jokaisen urakkansa tarjouskilpailun kautta. Infra-alan kilpailutilanne on kireä. VR Trackin suurin asiakas on rataverkon omistaja liikennevirasto, joka saa rahoituksensa valtion budjetista. Liikenneviraston määrärahat määrittelevät radanrakentamisen ja kunnossapidon sekä niihin liittyvän suunnittelun markkinoiden laajuuden. Rataverkon korjausvelan suuruudeksi arvioidaan noin 1,1 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot.
Megatrendit vaikuttavat kaikkien yritysten toimintaan. Digitalisoituminen ja sen mukanaan tuomat uudet palvelutarpeet, kaupungistuminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvät toimintatapojen muutokset säätelevät yritystoimintaa nyt ja tulevaisuudessa.
