Kunnossapidon Sujuva tuottaa tuloksia

Kunnossapidossa on luotu vuosien 2010−2015 aikana Lean-ajatteluun pohjautuva SUJUVA (Suoraan Junat Valmiiksi) toimintajärjestelmä. Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy tuottamattomien toimintojen poistamiseen. Tällä pyritään parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja.

Leanin eri työkalut on otettu kunnossapidossa laaja-alaisesti käyttöön. Sujuvassa on edetty ihmisten osaamista kasvattaen ja toimintamalleja itse rakentaen. Toimintajärjestelmä on haastanut työntekijät pohtimaan omaa työtä kriittisemmin ja on antanut eväitä ja mahdollisuuksia kehittää sitä aikaisempaa paremmin. Tulokset ovat hiljalleen nähtävissä ja kunnossapidon henkilöstön osaaminen sekä sitoutuminen Sujuvaan ovat korkealla tasolla.

Sujuvan käyttöönotto on muuttanut työtapoja kunnossapidossa entistä osallistavammiksi. Esimerkiksi työpisteitä mietittäessä, huoltojärjestelmää moduloidessa ja työjärjestystä päättäessä työntekijät ovat olleet avainasemassa. Sujuvan käyttöönoton alkuvaiheessa päätettiin panostaa ihmisten osaamisen lisäämiseen ja nyt monessa yksikössä kyetään soveltamaan eri Lean-työkaluja luovasti uuteen käyttötarkoitukseen.

Viihtyvyys ja turvallisuus parantunut

Suuri osa työntekijöistä suhtautuu omaan työhönsä aikaisempaa kehittävämmin. Erityisesti asentajat ovat kokeneet Sujuvasta olleen konkreettista hyötyä oman työn parannusten läpiviemiseksi ja tämä onkin ollut tärkeä uuden toimintamallin tulos. Työmenetelmien ja -tapojen kehittyminen on vaikuttanut työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen – on mukavampi ja tehokkaampi tehdä töitä, kun työvälineet löytyvät ja ne ovat kunnossa. Varsinainen yksittäisen huollon tehostuminen on parhaimmillaan 20−35 prosenttia vuodessa. Näissä kehitystoimissa on panostettu vahvasti päätuotteisiin eli työmäärällisesti isoimpiin huoltoihin.

Päivittäinen johtaminen on kehittynyt useissa yksiköissä kattavaksi koko varikon tai konepajan kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan tieto ja päätökset kulkevat systemaattisesti organisaatioportaita ylös ja alas monta kertaa vuorokaudessa. Myöskään maantieteellinen etäisyys ei välttämättä ole este työn ohjaamiselle. Tälläkin hetkellä työtä voidaan tehokkaasti ohjata päivittäin, vaikka toimipisteillä olisi satoja kilometrejä välimatkaa.

Päätöksenteko ja systemaattinen ongelmanratkaisu on kehittynyt vuosien varrella ja nykyään koulutettuja ja osaavia ongelmanratkaisijoita löytyy organisaatiosta kymmeniä. Jatkuva parantaminen on konkreettisesti tullut osaksi jokaisen työarkea. Lisäksi päivittäinen johtaminen on hitsannut organisaatiot yhtenäisiksi ja sisäinen me-henki on voimistunut. Myös johtaminen on muuttunut oleellisesti päivittäisjohtamisen myötä, kun sovitut teemat käsitellään läpi organisaation päivittäin.

Kaikissa yksiköissä kehitystä on tapahtunut, vaikka eri yksiköt ovatkin eri alueilla eri kehitysvaiheissa. Sujuvassa on kyse ongelmien ratkaisemisesta ja eri yksiköissä on aina hieman erilaiset ongelmat, joihin kannattaa syventyä.