Tuotteiden ja materiaalien kiertoon ja uudelleenvalmistukseen perustuva kiertotalous etenee Suomessa vauhdilla.
Kiertotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja esimerkiksi tuottajavastuulain alaiset keräysjärjestelmät yleistyvät.
Euroopan komissio aikoo julkistaa uuden, entistä kunnianhimoisemman ehdotuksensa kiertotaloudesta loppusyksystä. Jo edellinen komissio ehdotti pakkausjätteille 80 prosentin ja yhdyskuntajätteille 70 prosentin kierrätysvaatimusta.
Suomessa näistä lukemista ollaan vielä jäljessä – esimerkiksi yhdyskuntajätteistä pystytään nykyisin kierrättämään vain runsaat 30 prosenttia.
Perinteisten kierrätysmateriaalien kuten kartongin, jätepaperin ja metallien lisäksi kierrätykseen on tulossa uusia materiaalivirtoja. Elintarviketeollisuuden jäterasvoista tehdään jo polttoaineita ja monilla tahoilla pohditaan tekstiilien kierrätyksen tehostamista.
– Materiaalivirtoja tulee varmasti lisää, tiivistää Sitran Kiertotalous-avainalueen vetäjä, johtava asiantuntija Kari Herlevi.
Parannettavaa löytyy käänteisestä logistiikasta
Kiertotalouteen ja kierrätykseen liittyvän logistiikan tehokkuutta ei ole Suomessa mitattu, mutta Herlevin mielestä parannettavaa löytyy varmasti.
– Jos kierrätys ei ole lähelläkään eurooppalaista huipputasoa, niin tuskinpa logistiikkakaan on. Sellainen tuntuma on, että yhteistyö eri yritysten kesken ei ole niin saumatonta, että materiaalit liikkuisivat mahdollisimman tehokkaasti. Poikkeuksiakin tietysti on – monet materiaalit kiertävät jo erittäin hyvin.
Herlevi arvioi, että puutteita löytyy erityisesti niin sanotusta käänteisestä logistiikasta eli käytettyjen tuotteiden ja materiaalien palauttamisesta takaisin tuotantoprosessiin ja uusiokäyttöön.
– Käänteisessä logistiikassa on paljon selvitettäviä asioita. Missä kunnossa tuotteet ovat, kun ne tulevat kiertoon? Pitääkö ne purkaa ennen kuljetusta? Missä vaiheessa materiaaleja varastoidaan? Kuka hoitaa kaiken tämän?
Uusi markkina, uusi ansaintalogiikka
Kiertotalouden kehittyminen luo logistiikkaan kasvavat markkinat. Samalla vanhat toimintamallit väistyvät, ja ansaintamallit uusiutuvat.
– Logistiikkaa tulee jatkossa katsoa entistä tarkemmin, sillä se on kiertotalouden olennaisimpia osioita. Pitää miettiä tarkasti, miten kokonaisuus hoidetaan, Herlevi sanoo.
Käänteisessä logistiikassa tuotteet ja materiaalit ovat prosessin alkuvaiheessa väistämättä hajallaan eri puolilla maata. Logistiikka on keskeisessä osassa, kun pienemmistä eristä muodostetaan vahvempia virtoja, ja saumaton yhteistyö eri yritysten kesken on välttämätöntä.
– Kiertotalouden onnistumisen kannalta keskeinen kysymys on, miten kierrätetyn materiaalin kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Logistiikkayritykset voisivat tässä auttaa asiakkaitaan. Se olisi myös logistiikkayritysten etu.
Herlevi rohkaisee logistiikkayrityksiä tutkimaan myös teollisen internetin luomia uusia mahdollisuuksia.
– Teollisen internetin välineillä voi logistiikassa luoda taloudellista arvoa, jota ei ole täysin ulosmitattu. Kun kuljetuksia pystytään yhä enemmän hallitsemaan verkon kautta ja optimoimaan reittejä, syntyy ympäristöhyötyjä, ja asiakas säästää. Tilanne on win-win kaikkien kannalta.
Herlevin mukaan kiertotaloudessa yrityksillä on keskeinen rooli.
– Kiertotalous on hyvin markkinalähtöistä, yritysten omaa liiketoimintaa. Valtion tulee luoda edellytyksiä ja puitteita ja mahdollistaa ketterät ja potentiaalisesti skaalautuvat kokeilut. •
Kierrätyslogistiikka kasvussa VR Transpointissa
Stena Recycling, Ekokem, Paperinkeräys– VR Transpointin kierrätyslogistiikan asiakkaiden joukossa on alan suurimpia toimijoita, ja volyymit ovat kasvussa.
– Kierrätyslogistiikka on kasvava ala. Toimijoita tulee koko ajan lisää, ja uusia jakeita tulee kierrätyksen piiriin. Alan suuret toimijat ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, kertoo VR Transpointin massatavaralogistiikan johtaja Harri Keihänen.
VR Transpoint palvelee asiakkaitaan sekä keräilyssä että runkoliikenteessä. Keräilyautoissa kulkee muun muassa rautaromuja, akkuja, maatalousmuoveja ja käytöstä poistettuja sähköpylväitä, runkoliikenteessä metalliromua ja keräyspaperia.
VR Transpoint on hankkinut kierrätyslogistiikkaa varten noin 400 vihreää konttia, joilla hoidetaan valtaosa liikenteestä.
Keräilyliikenteessä käytetään pieniä yksiköitä ja yksittäisiä kontteja, runkoliikenne ajetaan kolmen kontin ajoneuvoyhdistelmissä. Autoissa on tarpeen mukaan kuormankäsittelyvälineet, kuten trukki tai ja nosturi.
VR Transpoint hoitaa yleensä kuljetusten aikataulutuksen, noudon kohteista ja itse kuljetuksen ennalta saatujen asiakastarpeiden mukaisesti.
– Kierrätyslogistiikka on meillä muutaman suunnittelijan ja noin 30 auton leipätyö, Keihänen sanoo.
Esimerkkejä kehittyneestä kierrätyslogistiikasta:
Rotterdamin kaupunki pystyi vähentämään jäteautojen ajokilometrit ja jätteiden keräykseen käytetyn työajan puoleen suomalaisen Enevon antureiden ja pilvipalvelun avulla. Anturit mittaavat jätteiden määrää keräysastioissa, pilvipalvelu optimoi jäteautojen kulkureitit ja astioiden tyhjennysaikataulut. Keräyskustannus jätetonnia kohden pieneni Rotterdamissa 48,10 eurosta 25,85 euroon.
Hollantilainen Greenport Logistics on kuuden logistiikkayrityksen muodostama osuuskunta. Yritykset konsolidoivat yhteistyössä pieniä tavaraeriä suuremmiksi ja ohjaavat kuljetuksia kokonaisuuksina jaetun digitaalisen tiedon avulla. Osuuskunnan asiakkaat hyötyvät laskevista kuljetuskustannuksista. Toiminta perustuu luottamukseen ja läpinäkyvyyteen.
